Terve rakentaminen on taloudellista. Kuvassa Pudasjärven koulun hirsiseinä.

Enemmän kuin koskaan rakennusten terveys on aiheuttanut puhetta ja toimenpiteitä. Katto vuotaa, eristeet ovat kastuneet ja pinnoitemateriaalit erittävät hengitykselle vaarallisia aineita. Mutta siitä, mikä tekee rakennuksesta ihmistä hyväilevän, ei vielä ole käyty keskustelua.

Kivitalo on kivitalo. Se kastuu ja kuivuu, kylmenee ja lämpiää omassa tahdissaan. Luotamme kivitalon pysyvyyteen. Hyvin hoidettu kivitalo elää elämäänsä vuosisadasta toiseen. Siitähän meillä on jo kokemuksia. Kivitalo tuntuu arvokkaalta, koska se pääsee kertomaan omaa tarinaansa tuleville polville.

Tämä kirjoitus on julkaistu 31.10.2016 Loviisan Sanomien Vieraskynä -osiossa.

Kun koulua rakennetaan, puhutaan ensimmäiseksi rahasta. Tietysti. Onhan kysymyksessä kunnan yksi merkittävimmistä hankkeista. Mutta mitä kunnassa voidaan kehittää ja edistää koulurakennuksen avulla, siitä ei keskustella. Ei edes tutkimuksissa.

Taloudellisesti merkittävin argumentti koulurakennuksessa on tilojen muunneltavuus. Ajat muuttuvat ja opetukselliset tarpeet ja tehtävät sen mukana. Tuottava toiminnallisuus mahdollistuu, jos tekemisen tarpeet on tiedossa rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Mitä siis uudessa koulussa tullaan tekemään ja kuinka siellä tullaan toimimaan? Entä mitä tehdään kymmenen vuoden päästä? Visionääri voisi ehkä auttaa.

Tietysti, jos rakennuksen kunto heikkenee ja se ei ole rakenteellisesti terve, taloudellinen merkitys lisääntyy, mutta negatiivisessa mielessä.

Mutta mitä tarkoittaa terve koulu tuottavassa mielessä? Tietysti lähtökohtaisesti sitä, että sitä voidaan käyttää. Jos pohditaan sisäilman, äänen ja valon funktioita koulurakennuksessa, päästään jo suunnittelun ytimeen.

Sisäilman tunnemme ensimmäisenä. Onko kylmä vai liian lämmin, vetääkö vai onko ilma tunkkaista. Entä hajut? Jotakin olemme menettäneet, kun painovoimainen ilmanvaihto on jätetty historiaan julkisissa rakennuksissa. Koneellinen ilmastointi hoitaa ilmanvaihdon ja tuottaa puhdistettua ilmaa ja ehkä siinä ohessa epäpuhtauksiakin. Ulkoilmakin vaihtelee. Helsingin keskustassa ei ole mukava avata ikkunaa, koska melu ja pöly haastavat. Mutta Loviisassa se on jo mahdollista. Nenä on kuitenkin tarkka mittari, vaikka meillä jokaisella onkin omanlaisemme. Onneksi sisäilman laatuun puututaan tänä päivänä kaikkialla Suomessa.

Kun menen kesämökille puurakenukseen, tapahtuu hiljentyminen ja pysähtyminen. Minusta tuntuu kuin saisin jotakin iholleni, vaikkei kukaan kosketakaan. Tuntu on sanoinkuvailematon. Olemme perineet puun läheisyyttä vuosisatoja ja siksi rentouminen toimii hyvin mökillä. Miksiköhän puoli Suomen kansaa ajaa satoja kilometrejä päästäkseen pariksi päiväksi mökille – yleensä vaatimattomiin olosuhteisiin puutaloon? Puutalon tuoksun tavoittaa ajatuksissaan helposti ja tunnelma on käsin kosketeltavaa.

Koulurakennuksessa valolla on oma erillinen tehtävänsä, joskaan sitäkään ei ole ole juuri tutkittu. On keinovaloa ja luonnonvaloa. Rakennuksen suunta suhteessa ilmansuuntiin ja ikkunoiden määrä ja niiden koko ratkaisevat paljon. Voiko istua ikkunnan vieressa luonnonvalossa ja saako oikeanlaista kohdevaloa? Entä tunnelmavalaistus? Ensi askel tilaan ratkaisee perusoletuksen viihtymisen näkökulmasta. Jos tilassa viihtyy, varmasti työtehokkuus kasvaa. Kun luokkatilat ovat oppilaiden kannalta sympaattisia, voimme vain kuvitella, mitä siitä seuraa. No, se on kokonaan uuden jutun aihe.

Itse olen kärsinyt koulun äänimaailmasta. Iltaisin on telkkarin ja radion oltava hiljaa. Kaiku, kilinä ja korotettu puheääni saavat aikaan melutason nousua. Vaikka kuinka koulussa puhutaan hiljaa, ei ongelma ratkea. Mutta jos rakennuksen materiaalit ovat vaimentavia, päästään akustiseen tilaan, jolla on todella paljon merkitystä koulun äänimaailmaan.

Koulu voi olla muutakin kuin nollavaihtoehto, josta ei löydetä terveyteen, turvallisuuteen ja ergonomiaan liittyviä virheitä. Se voi olla myös ympäristö, jossa saa kerättyä tunteita ja voimaa. Kokonaisuudeltaan hyvin suunnitellussa tilassa voi myös levätä. Estetiikkakin tulee tässä mieleen. Viihtyvyys on mentaalinen tila, joka tavottaa jokaisen käyttäjän. Koulurakennusten suunnittelusta on olemassa valitettavan vähän tutkittua tietoa. Koska rakennuksen tehtävät ovat monenlaisia, suunnittelu on siinä merkittävässä roolissa. Suunnitteluunkin tarvitaan päämäärä ja idea. Miten koulu profiloituu? Mitä sillä tavoitellaan? Onko lasten ja aikuisten siellä hyvä olla? Vetääkö se puoleensa? Nämä kysymykset ovat meillä Loviisassa tässä ja nyt. Opettajien rooli on merkittävä asiantuntijoina, sillä he tuntevat paikalliset olosuhteet ja ovat tehneet opetussuunnitelman.

Kirjoittaja Päivi Melamies hakee Loviisan kunnanvaltuutetuksi uudelleen 2017 vaaleissa. Lue lisää Loviisan kehittämisestä ja rakentamisesta vaalisivustolta.