Eipä ihme, että ammattikouluissa ruotsinkielen opiskelu saa niinkin paljon vastustusta kuin se saa, kun huomaa, miten paljon sitä vastustetaan vanhempien taholta. Mistäköhän asenteet periytyvät?

Loviisa on kaksikieleinen kaupunki. Yksikielisiäkin paikkakuntia on Suomessa. Minä en tiedä kuin yhden kaikkien mahdollisuuksien kaupungin, Helsingin. Siksi minun lapseni ovat käyneet siellä koulunsa. Halusin heidät musiikkipainotteiseen kouluun ja kahden nuoremman kanssa onnistuinkin. Soittivat murrosiässä huilua ja viulua. Että silleen, hyvin meni se aika. Ilman eri ponnisteluja hakkaavat jokainen nyt aikuisena minut englannin kielen taidoissa. Muita kieliä eivät sitten puhukaan, vaikka jokainen on opiskellut koulussa sekä ruotsia että saksaa.

Istuva maan  hallitus tulee edistämään kielenopetuksen varhaistamista. Nuoremmat sisareni kävivät aikanaan Loviisassa kaksikielistä leikkikoulua ja huvittavaahan se oli, kun tulkkasivat vanhemmilleni ruotsia. Missä ne kaksikieliset päiväkodit nyt ovat? En ymmärrä mitä on tapahtunut? Eikö varhainen kielitaidon oppiminen tulisi aloittaa päiväkodeissa? Pitäisikö sen olla englanti? Olisiko syytä huolehtia, että kaikki oppivat englantia toisena kielenä ja sillä siisti? Tarvitaanko siis ollenkaan enää mitään muuta kieltä? Minua kyllä ärsyttää kun ruotsinkielen puhetaitoni on kaapissa. En halua sönköttää sitä ja pistää kuulijaa kärsimään ja pinnistelemään. Olen aloittanut oppikoulussa 11 vuotiaana ruotsin kielen opinnot ja seuraavana vuonna saksan opinnot, joita ei tarvinnut valita. Rehtori teki sen puolestani.  Saksankielen taidon avulla olen muuten ollut onnellinen usein….Englantia ja ranskaakin tuli sitten lukiossa opiskeltua.

Yhteinen päämäärä

Minusta näiden säästämisten ja hallinnon keventämisten keskellä olisi merkittävää, että näin pienessä kaupingissa ja pikkukoulujen säilyttämisenkin takia olisi yksi yhteinen ohjelma kielten opetuksessa. Edullista hallintoahan on myös  se, että toiminta  järjestyy mahdollisimman selkeästi ja vähällä työllä. Ryhmäkoko on kustannuskysymys ja yleensä puhutaan vain perusryhmien koosta. Kokonaan toinen asia on toteuma: valinnaisaineet ja kielivalinnat muodostavat pikkukouluissa todella pieniä ryhmiä. Silloinhan opiskelu ei ole enää sosiaalisia taitoja edistävää, vaan yksilökeskeistä. Taitaa tulla kalliiksikin, myös se, kun maisteri ajaa koulusta toiseen.

Pedagogiikan kehittämiselle asetetaan jatkuvasti uusia haasteita. ”Ulos luokasta ja pulpetista” oppimaan oikeaan elämään! Mutta vakiintuneita tapoja on vaikea muuttaa. Jokainen, joka on joskus laihduttanut, tietää sen. Oppimisen täsmäaika vaihtelee eri lapsilla. Tiedämmehän ne herkkyyskaudet. Itse pääsin kielistä jyvälle vasta lukiossa. Jos erityisoppilaalla on haastetta oppia, saattaa ruotsi olla hyvä vaihtoehto, erityisesti Loviisassa.

Loviisa on kaupunki, joka tarjoaa luonnostaan paljon erinomaisia luonnollisia oppimisympäristöjä. Luonto, kultturi ja toisen kotimaisen kielen opiskelu ovat aivan käden ulottuvilla. Englannin kieli tulee koteihin ja kouluihin erään neliön muotoisen laitteen kautta. Olen kuullut, että sen katsomista rajoitetaan joissakin perheissä.

Kaikille kaksi kieltä

Mitenkähän tasa-arvoista se on, että ruotsinkieliset lapset opiskelevat ensimmäisenä vieraana kielenään suomea? Miten käy heidän englannin kielelleen? Pitäisikö Loviisan  ruotsinkieleisten aloittaa vieraan kielen opiskelu englanniksi? Englanti on tärkeä kieli. Totesin sen, kun jätin käsilaukkuni  Dar es Salaamin lentokentällä sisääntulon läpivalaisulaitteeseen. Kun tilanteen huomattuani myöhemmin en tiennyt, mitä ”läpivalaisulaite” on englanniksi, manasin kyllä kielitaitoani. Mutta käsimerkeillähän siitä selvisi tällä kertaa.

Minusta voitaisiin hypätä kerralla uuteen aikaan. Päiväkodit kaksikieleisiksi tai kolmekielisiksi ja samanlainen kieliohjelma kaikille. Tietämäni mukaan ei kielten oppimista vähennetä tulevaisuuden Suomessa. Valtakunnan hallitus haluaa sitä aikaistaa. Stadin ammatiopistossa, työpaikallani, on muuten edustettuna 70 eri äidinkieltä.  Aikuisenakin kuulemma voi oppia vieraita kieliä. Kokemuksesta tiedän, että joka kieliä oppii ja niitä tarvitsee, oppii varmasti myös englantia, mutta nämä muut kielet….onnea vaan kaikille!