Erityisopetus ja sen merkitys, mitäköhän siitä tiedetään? Minun nuoruudessani koko sanaa ei ollut. Kansakoulunopettajastani tuli sittemmin erityiskoulun rehtori. Minun lapseni eivät ole olleet erityisopetuksessa. Kouluissaan se oli 80- luvulla niukasti resurssoitu. Ajat muuttuvat ja me toivottavasti sen mukana.

Minusta erityisopetus on tänään hyvin arvotettua. Oppilaitoksessani avautuu virka toisensa jälkeen. Tekniikan ja logistiikan toimialalle saadaan syksyksi oma yhteinen erityisopettaja, laaja-alainen. Olen tyytyväinen. Meitä on Stadin ammattiopistossa kymmenkunta vastuuerityisopettajaa. Viime kokouksessa pohdimme Hojks-asikirjan  sisältöä, jotta saataisiin yksi yhteinen sellainen. Nykyisin on käytössä yhdeksän erilaista versiota samassa tiedonhallintajärjestelmässä. Meillä hallinnollista työtä tekevillä erityisopettajilla on haasteellinen rooli. Työmme ei näyttäydy konkreettisesti työympäristössä, mutta jos sitä ei tehdä, niin se kyllä näkyy!

Hojks-asiakirja on juttu sinänsä. Olen tehnyt sellaisia viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 1500 kappaletta. Asiakirjaa tarvitaan liitteeksi mm. Kelan kuntoutustukihakemukseen. Opiskelijan kohdalla kyse on merkittävästä summasta zprahaa opiskeluajalle. Päivittäminen haastaa ylläpitäjää. Opetuksen rahoittaja on kiinnostunut siitä, mihin tukitoimiin tarkoitettu valtionapu kohdennetaan. Tuntui hyvältä, kun Helsingin opetusviraston erityisopetuksen asiantuntija sanoi, että Hojksin tekeminen on iso ammattitaito. Minustakin se on vaativa tehtävä

”Jokaisella on oltava oikeus tukitoimiin”

Kuka sitten on se erityisoppilas? Hän on kuka tahansa ja mistä tahansa perheestä. Opiskelijalla ja oppilaalla voi olla suuremman tai pienemmän tuntuisia haasteita.
Minusta on tärkeintä, että kukaan ei jää huolineen yksin. Erityinen tuki on jokamiehen oikeus. Se on huomion keskittämistä yhteen asiaan kerrallaan, yhteen ihmiseen kerrallaan. Parhaimmaillaan tarvitaan yksi tapaaminen ja selvittely ja ohjeet. Joskus erityisopetusta tarvitaan koko kouluajan. Minusta tasa-arvo toteutuu juuri siinä, että jokaisella on oikeus oppimiseen ja edistymiseen sellaisena kun on.

Erityisopetuksen organisointi on tärkeä toimenpide kunnan kannalta. Helsingin opetusvirasto on toiminut rakentavasti. Meillä on Crister. Aina voi soittaa ja kysyä apua. Hänellä on yksi merkittävä tehtävä: kehittää Helsingin erityisopetusta ja koordinoida sitä. Minun työni on keventynyt Cristerin myötä. Tunnen saavani enemmän aikaa varsinaiseen tehtävääni ja kuormittuvani vähemmän, kun tiedän missä mennään ja etten ole yksin.

Uusi opetussuunnitelma on arvoitus. Mitenkähän siihen reagoidaan erityisopetuksen lähtökohdista? No, onneksi sitäkään vastuuta ei tarvitse yksin kantaa. Mutta opiskelijahuoltolain tulkinta ja selvittäminen odottavat syksyllä.  Minua painaa se, ettei olla samalla viivalla. Näyttää siltä, että lakia tulkitaan eri tavoin eri paikoissa. Lain pitää kuitenkin olla kaikille sama. Jokainen suomalainen on oikeutettu samaan tukeen lain perusteella.

Minusta erityisopetus on pieniä tekoja arjessa. Eritysiopetus on asennetta ja näkemystä. Toki sen on myös pedagogisia temppuja. Pelataan, tehdään harjotteita, jutellaan, käydään motivointikeskusteluja ja selvitellään kaikenlaista. Erityisopetus on myös oikeusturvakysymys. Lapsella on oikeus itsensä näköiseen oppimiseen. Joikainen lapsi oppii aina jotakin, jos opetus vain löytää hänet.

Erityisopettajat eivät yleensä saa kevätruusuja. Erityisopetus on onneksi kuitenkin saavuttanut suomalaisessa yhteiskunnassa jalansijan, joka tavoittaa jokaisen. Ei ole enää häpeällistä olla erityisoppilas. Yhteiskunta haluaa myös satsata erityisopetukseen. Meidän Emmikin pääsi Clubiin harjoittelemaan lukemista suomen kielellä. Hän kertoi siitä ylpeydellä!

Mutta erityisopetus ei voi olla enää vain pieniä palasia siellä ja täällä. Tarvitaan rakennetta ja keskitettyä  tietoa. Laki ja ohjeet muuttuvat, samoin rahoitusperusteet. Jotta opetuksen merkitys ja tehtävä säilyy, on ymmärrettävä myös kokonaisuus ja sen tulevaisuus. Valtuuston siunaaman henkilöstösuunnitelman mukaan Loviisassakin nähdään tämä asia tärkeänä!