Joulu on käsillä tekemisen kulta-aikaa. Itsetehty – olipa kyse mistä tahansa, ruuasta tai esineistä – rakentaa tunnelmaa. Suomessa pimeän aika on perinteisesti antanut tilaa sisällä olemiselle ja puuhastelulle. Tarve-esineitä tehtiin aikanaan tuvassa päreen valossa.

Kun olen seurannut käsityökulttuurin kehittymistä vuosikymmeniä, voin ilolla todeta, että pitkälle on päästy. Käsityö on nyt  jokamiehen ja -naisen ulottuvilla. Pojat tekevät tekstiilitöitä siinä missä naiset remonttia kotona.  Lankatyöt ovat muotia ja kaikenlaisia erikoislankoja onkin saatavilla. Sukupuolisidonnaisen tekemisen rajat ovat murtuneet. Kierrätyksen myötä materiaaleja on joka kodissa. Alan koulutus on käsityötieteen avulla monimuotoistunut. Käsin tehdylle tuotteelle annetaan myös arvoa.

Kaunokirjoituksesta

Ensi syksystä lähtien ei peruskouluissa enää opeteta kaunokirjoitusta. Minusta se ei ole hyvä asian. Kirjoittaminen tukee kaikkia käsillä tekemisen osa-alueita. Eipä hyvästä kirjoitustaidosta ole tietääkseni ollut kenellekään haittaa. Joku tietysti inhoaa väkertämistä, mutta löytyyhän joka lajissa fanit ja vastustajat.Toivon, että yksittäiset koulut pitäisivät ohjelmistossaan kaunokirjoituskurssit. Analyytikot pohtivat varmaan kohta, että mitä tekstin tekijöiltä jää sanomatta, kun ei enää ole kaunokirjoitusta. Kulttuurin siirtyminen on monikerroksinen asia. Onneksi Niklas ja Emmi ehtivät oppia koulussa tämän taidon. Niklaksen mielestä se on ihan  ok  ja Emmi rakastaa kaunoa.

Omat haaveet

Itse olen taas uudelleen ryhtynyt tekemään käsitöitä. Villapaita on työn alla. Haaveilen vähän haastavammasta ristipistotyöstä, johon voisi ikuistaa elämän hetkiä. Aion suunnitella kuviot itse ja aloittaa työskentelyn kuvan keskipisteestä. Näin voin ratkaista, koska työ on valmis. Keskeneräiset käsityöt kun hidastavat minun kohdallani uuden projektin suunnittelua ja käynnistämistä.

Lastenlasteni kanssa olen tullut huomaamaan, että kun nykyteknologia rakentaa älyllisiä ja viihteellisiä osa-alueita, on aikuisella vastuu lapsen arkitaitojen ja -käsillä tekemisen kehittämisestä. Taidetaitojen oppiminen vain teknologin avulla on yksipuolista. Käsiäkin tulee kyetä käyttämään monipuolisesti. Kun tekeminen valmistuu, tulee hyvä mieli. Itsetuntokin saa rakennusaineita.

Lumestakin käsityömateriaalia

Nyt kun Loviisa on pikkukoulujen luvattu kaupunki, olisi syytä ottaa hyöty irti. Lapset pitävät esimerkiksi viljelystä, jota luonnon keskellä kannattaisi ylläpitää. Ulkona on mielestäni ihana tehdä kaikenlaista, koska luonto hoitaa osan siivouksesta. Lumi antaa ilmaista materiaalia – sitten kun sitä saadaan. Kepit ja risut odottavat keräjäänsä luonnossa. Mutta kun räystäät tippuu, saa laittaa ensimmäiset siemenet maahan! Toivottavasti moni aikuinen puuhastelee yhdessä lasten kanssa sekä kotona että kouluissa, nimenomaan käsillä tekemällä.